Menevätkö he edelleen ulkomaille töihin? Haluavatko nuoret oppia tällä ammatilla? Kuinka suuria pulaa on? Ovatko puutteet kasvamassa? Mitä tehdä niiden vähentämiseksi? Kysymyksiin vastaa Zofia Małas - Sairaanhoitajien ja kätilöiden korkeimman neuvoston puheenjohtaja.
- Kuinka monta ihmistä meillä Puolassa työskentelee sairaanhoitajina ja kätilöinä? Lehdistöjulkaisuista löytyy erilaisia tietoja, jotka eroavat usein merkittävästi toisistaan.
Hoitotyön itsehallinto, kuten mikä tahansa ammatillinen itsehallinto, pitää omaa rekisteriä tällä ammatilla työskentelevistä. Sairaanhoitajien ja kätilöiden keskusrekisterin mukaan Puolassa on tällä ammatilla noin 335 000 ihmistä. Tosiasiassa Puolassa meillä on kuitenkin noin 260 000 työskentelevää sairaanhoitajaa ja kätilöä. Rekisteriin kuuluu siis yli 65 000 työtöntä sairaanhoitajaa ja kätilöä.
- Mistä erot rekisterin tietojen ja todellisen tilan välillä tulevat?
Rekisteri sisältää kaikki henkilöt, jotka ovat hankkineet ammatin pätevyyden ja aloittaneet työn. Jotkut eläkkeelle jäävät sairaanhoitajat ja kätilöt eivät kuitenkaan rekisteröidy, vaikka heidän pitäisi täyttää tämä velvollisuus. Heitä ohjaa usein se tosiasia, että vaikka he eivät enää harjoittaisi kokopäiväistä harjoittelua, he haluavat säilyttää harjoitteluoikeutensa rajoittamatta mahdollisuutta ansaita ylimääräistä rahaa eläkkeelle siirtymisen aikana.
- Keskusrekisterin luvut ovat liian suuria todelliseen tilanteeseen nähden.
Korkeimpien sairaanhoitajien ja kätilöiden jaoston käytettävissä olevat tiedot ovat luotettavia. Vuonna 2018 teimme yhteisen tutkimuksen tilastokeskuksen kanssa, joka tarkisti jokaisen ZUS-rekistereissä olevan henkilön PESEL-numerolla. Keskustilastotoimisto arvioi CRPiP: n erittäin hyödyllisen ja tarkan lähteenä tällaisten analyysien suorittamiseksi.
- Onko työskentelevien sairaanhoitajien määrä vähenemässä Puolassa?
Se vain ei vähene! Vuonna 2015, kun aloitin toimikauteni NRPiP: n puheenjohtajana, järjestelmässä oli noin 30 000 työskentelevää sairaanhoitajaa ja 40-vuotiaita kätilöitä. Ja nyt heitä on 44 000. Tämä osoittaa selkeää nousutrendiä.
- Nuoremmissa ikäryhmissä on yhä enemmän sairaanhoitajia, ja samalla tämän ammatin työntekijöiden kokonaismäärä ei vähene.
Mutta tämä ei täytä tarpeita, koska yhteiskunta vanhenee ja potilaiden määrä klinikoilla ja sairaaloissa kasvaa. Siksi sairaanhoitajien määrän vähentyessä kysyntä kasvaa, eli työvoimapula kasvaa.
- Kuinka suuri hoitohenkilöstöpula Puolassa on?
Erittäin iso, jopa hälyttävä. Jopa 72 prosenttia Puolan sairaaloista ilmoittaa tarvitsevansa hoito- ja kätilöhenkilöstöä!
Mutta olemme vieläkin huolestuneempia korkeasta ja kasvavasta keski-iästä joka vuosi: keskimääräinen puolalainen sairaanhoitaja on 52 ja kätilö 50. Tämä on syy ns sukupolven ero ammatissamme. Sairaanhoitajien ja kätilöiden korkein neuvosto on vuosien ajan raportoinut asiaankuuluville instituutioille tämän kuilun kasvamisen vaarasta ja siihen liittyvistä kielteisistä sosiaalisista seurauksista.
- Liikkuvatko sairaanhoitajat edelleen joukkoon parempien palkkojen saamiseksi?
No ei! Trendi on kääntynyt ympäri. Yhä vähemmän sairaanhoitajia lähtee, ja jotkut jopa palaavat.
Omien tilastotietojemme avulla voimme seurata tätä ilmiötä. Työskentelemään Puolan ulkopuolella, Euroopan unionin maissa, ns sairaanhoitajien ja kätilöiden piirineuvoston asianomaisen pyynnöstä myöntämä todistus ammatillisesta pätevyydestä. Vuoteen 2015 saakka annoimme 1300-1500 tällaista todistusta vuodessa. Siitä lähtien heidän lukumääränsä on vähentynyt järjestelmällisesti. Vuonna 2017 heitä oli hieman yli 600, kun viime vuonna vain 488.
Mielenkiintoista on, että saamme myös paljon tiedusteluja Puolan palkoista ja työoloista puolalaisilta sairaanhoitajilta, jotka työskentelevät ammattialallaan Skandinaviassa, Isossa-Britanniassa ja muissa maissa ja harkitsevat paluuta kotimaahansa. He tekevät tällaisia päätöksiä yhä useammin, ja sairaanhoitajien ja kätilöiden paranevilla tuloilla on tässä suuri merkitys.
- Valitsevatko nuoret mielellään tämän ammatin?
Viime vuosina kiinnostus hoitotyön opiskeluun on lisääntynyt merkittävästi. Tämä on erittäin myönteinen kehitys.
Nuoret tarkkailevat työmarkkinoiden tilannetta, näkevät myös sairaanhoitajien ja kätilöiden palkkojen paranemisen, joten he tekevät siitä käytännön johtopäätöksiä.
Viime aikoina olen osallistunut ns Raidoitus eli hoitokorkin jakaminen hoitotyön ja synnytysalan ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Heitä oli peräti kolmesataa, ja muistan, että vasta muutama vuosi sitten noin 190 ihmistä aloitti opintonsa. Olemme tyytyväisiä kasvavaan määrään ihmisiä, jotka haluavat opiskella ja työskennellä kauniissa ja tarvittavissa ammateissamme. Jos tämän jälkeen paikkojen määrä nousee nopeasti näillä kursseilla, pulaa vähitellen vähennetään. Tietenkin se viivästyy vähintään kolmella vuodella, koska niin kauan kestää luvan saaneiden sairaanhoitajien ja kätilöiden kouluttaminen.
- Yliopistojen tulisi reagoida ja hyväksyä enemmän hakijoita opintoihin.
NRPiP: n laatima ennuste osoittaa, että meillä on aivan liian vähän hoitotyön ja synnytysalan valmistuneita. Jos jatkaamme heidän kouluttamistaan yhtä paljon kuin ennen, emme estä ammattiamme edustajien keski-iän nousua.
- Jos läpimurtoa ei ole ja hoitotyön opiskelupaikkoja on paljon, keskimääräinen sairaanhoitaja on 60 ja kätilö 55 vuonna 2030.
Pula sairaaloissa ja klinikoissa kasvaa dramaattisiksi.
- Joten minkä pitäisi olla hoitotyön opiskelijoiden määrän kasvu?
Sairaanhoitajien ilmoittautumiset tulisi ainakin kaksinkertaistaa.
Keski-iän nousun estämiseksi meidän olisi lisättävä ilmoittautuminen 8000 ihmiseen vuodessa (nykyisten 5,5 000 aloittaisi nämä tutkimukset vuosittain). Tämä tarkoittaa 60 prosentin kasvua hoitotutkinnoissa!
Jotta voimme kuitenkin parantaa sairaanhoitajien määrää 1000 asukasta kohti Puolan 5,2 ja saavuttaa Euroopan keskiarvo, joka on 9,4 sairaanhoitajaa / 1000 asukasta, meidän on lisättävä tutkinnon suorittaneiden lukumäärä 13-14 tuhanteen vuodessa. Tämä on yli 2,5 kertaa niin paljon kuin se tällä hetkellä tulee markkinoille vuosittain.
- Vastaavatko yliopistot kasvaviin markkinoiden tarpeisiin?
Kyllä ehdottomasti. Hoito- ja synnytystieteiden tiedekuntien yliopistojen määrä kasvaa selvästi ja järjestelmällisesti. Vuonna 2005 Puolassa oli 74, nyt 101. Tämä on lähes 50 prosentin kasvu 14 vuoden aikana! Monet uudet hakemukset tämän tutkimusalueen avaamiseksi odottavat hyväksyntää terveysministeriössä.
- Tällä hetkellä sairaanhoitajien ja kätilöiden koulutukseen kuuluu EU: n ohjelma, jonka puitteissa opiskelija saa melko suuren apurahan ja yliopisto saa rahoitusta opintoihinsa.
Kaikki Euroopan unionin Puolalle osoittamat varat on jo jaettu, eivätkä ne ole tyydyttäneet kaikkia yliopistoja, jotka haluavat kouluttaa sairaanhoitajia.
Nykyään nuoret ovat erittäin kiinnostuneita saamaan sairaanhoitajien ja kätilöiden ammatit, mutta on vaikea ennustaa, kuinka kauan tämä suotuisa trendi jatkuu. Siksi on välttämätöntä toimia välittömästi ja päättäväisesti sukupolvien välisen kuilun poistamiseksi tehokkaasti. Näemme myös tarpeen, jopa välttämättömyyden, edistää ammattiamme sosiaalisesti jaloina, välttämättöminä ja tuomalla paljon tyydytystä.
- Mitä argumentteja vakuuttaisit nuoret opiskelemaan sairaanhoitoa ja synnytystä?
Hyvää PR: tä tarvitaan ammatin edistämiseen. Tässä ovat väitteeni.
- Hoitotyön valmistuminen antaa työturvallisuuden ja vakaan työpaikan, kun näillä markkinoilla esiintyy jatkuvasti kasvavia puutteita.
- Irtisanomisesta tai työpaikkojen menetyksestä ei ole pelkoa, koska sairaanhoitajien ja kätilöiden kysyntä Puolassa ei tyydy pitkään aikaan.
- Alan palkat ovat parantuneet viime aikoina merkittävästi ja jatkavat kasvuaan. Parannus on niin huomattavaa, että se saa sairaanhoitajat aloittamaan työskentelemisen opitun ammatin parissa ja jopa palaamaan maastamuutosta.
- Terveydenhuoltolaitokset odottavat valmistuneita, jotka voivat jopa valita tarjousten välillä, etenkin suurissa kaupungeissa.
- Sairaanhoitaja- tai kätilötoiminnan valinta varmistaa, että teet tarvitsemasi tärkeän työn, ja ikääntyvässä yhteiskunnassa sairaanhoitajia arvostetaan ja kunnioitetaan yhä enemmän.
